futsal 2011-2012
Sarjataulukko
FC Ulvila 11 9 1 1 55 - 28 28 MuSaBlack 11 9 0 2 76 - 28 27 Koitto 11 7 2 2 41 - 20 23 FC Rauma 11 6 2 3 35 - 29 20 FC JazzRed 11 6 1 4 48 - 27 19 LuVe 11 5 3 3 31 - 32 18 FC JazzWhite 11 5 0 6 32 - 37 15 TOVE 11 4 2 5 34 - 41 14 FC Jazz01 11 4 1 6 35 - 48 13 MuSaWhite 11 2 1 8 33 - 49 7 Karhu-Futis 11 2 1 8 33 - 65 7 LLuja01 11 0 0 11 22 - 71 0
![]() Santeri Nieminen taistelee Jazzin pelaajan kanssa pallosta. |
Koiton D12 Futsal–kauden päätös
Sarjan päätöspeli pelattiin lauantaina 28. tammikuuta jo tutuksi tulleessa Porin Lyseossa FC Jazz White joukkuetta vastaan. Päätöspeliin lähdettiin vain kahden vaihtopelaajan voimin joten peluutusta jouduttiin normaalista muuttamaan.
Pelin alkuun ei taaskaan ihan parasta sykettä löytynyt ja peli meni täysin hetkeksi sekaisin muutaman minuutin jälkeen. Syynä tähän Jazzin sivurajapotkusta suoraan tehty roikkumaali, jonka erotuomari vastoin sääntöjä hyväksyi. Futsal -säännöissä sivurajapotkusta ei maalia hyväksytä mikäli se ei osu matkalla omiin tai vastustajan pelaajiin. Tämä oli selkeä virhe meitä kohtaan ja se nostatti tunteita pintaan valmentajilla ja samaten pelaajilla. Aina sattuu virheitä kaikille, myös erotuomareille. Tämä on meille hyvänä opetuksena tulevaisuuteen, pitää pystyä nopeasti unohtamaan tällaiset ja keskittyä omaan tekemiseen kentällä. Nyt tämä vaikutti meidän ensimmäisen puoliajan peliin kokoajan ja se näkyi myös siinä, että pyrittiin vetämään kaikista sivurajoista suoraan maaliin. Vaihtopenkkiä ei meinannut saada hiljaiseksi millään aiheesta. Uskon, että sama tilanne oli myös katsomon puolella. Kun peli menee sekaisin, niin vastustajalle aukeaa kanssa peli hiukan helpommin, näin Jazz siirtyi 2-0 johtoon erän loppupuolella. Erässä ei silti oltu mitenkään heikompi joukkue ja mikä parasta kauden ensimmäisen kerran nähtiin kunnon pitkien syöttöjen sarja, jossa neljä syöttöä meni peräkkäin hienosti perille! Tämä lämmitti mieltä, pystytään myös syöttelemään hienosti. Maalipaikkojakin oli, mutta ei vaan niistä onnistuttu.
Erätauolla harmiteltiin edelleen hyväksyttyä maalia, mutta yritettiin nollata tilanne ja lähteä haastamaan kunnolla. Pelaamalla peli vielä voitetaan ja vasta pelin loputtua rutistaan kopissa.
Toiseen erään lähdettiinkin ihan eri sykkeellä. Heti painostettiin ja nähtiin hyviä syöttelyjä. Maalipaikkojakin oli, mutta ei vaan mennyt sisään. Joskus se on vaan niin vaikeaa. Seuraavan maalin teki kuitenkin taas Jazz. Sivurajapotkusta hienosti tehty puskumaali, tästä hatunnosto Jazzille. Se oli hieno maali. Peli siis jo 3-0 ja alkoi näyttää synkemmältä. Kovalla prosentilla sai Jazz viimeisteltyä todelliset maalipaikkansa. Koitto alkaa kuitenkin kirinsä Samuel Rantamäen nousulla laidasta. Hän potkaisee päin vastustajaa ja pääsee vetämään suoraan ponnahtaneesta pallosta sellaisen tykin maaliin, että ei mitään jakoa vastustajan maalivahdilla! Kavennus 3-1 tilanteeksi. Tämän jälkeen Koitto selkeästi hallitsi peliä. Samuel Rantamäen ja Miro Rimpelän nostaminen puolustuksesta ajoittain vasemmalle laidalle toi selkeästi lisää fyysisyyttä ja taistelua peliin. Erän puolessa välissä Wilho Ruuhilahti kampattiin maalin edessä, mutta rankkaria ei tästäkään saatu. Seuraava kavennus tuli Miro Rimpelän hienosta maalivahdin heiton katkosta. Nappasi pallon rinnalla alas, meni laidasta läpi, vasemmalla jalalla vedetty maali maalivahdin ja etutolpan välistä! Peli kaventuu 3-2 tilanteeksi. Koiton kannustusjoukot kannustivat kovasti omiaan koko erän ajan ja toivat pojille entistä enemmän intoa peliin. Meillä on kyllä paras kannustusporukka, se on huomattu monta kertaa! Peli oli kokoajan Koiton hallussa loppuun saakka. Oli hienoja syöttöjä ja vieläpä nopeita yhden kosketuksen syöttöjä, joista on oltava tosi ylpeä. Pelin lopussa pelattiin vain Jazzin päähän päin. Jazzin sivurajapotkusta pallo osui oman pelaajamme päähän, ponnahti kaaressa yli Aleksi Pelkosen ja lopputilanteeksi Jazz Whitelle 4-2.
Santeri Niemisen pelaaminen niin alaspäin kuin ylöspäin oli hienoa katseltavaa. Joni Männistö haastoi pelissä hienosti ja oli monta maalipaikkaakin. Akseli Jokinen ja Wilho Ruuhilahti haastoivat ylhäällä Jazzin pelaajia ja eivät antaneet mitään ilmaiseksi. Aleksi Pelkonen torjui hienosti maalillaan ja torjui ne mitä oli otettavissa. Samuel Rantamäki ja Miro Rimpelä raatoivat puolustuksessa ja pääsivät vihdoin tuloksekkaasti myös hyökkäävämpään rooliin.
Pelillisesti ottelu olisi ollut ihan täysin voitettavissa. Ensimmäisen maalin merkitys on kuitenkin tosi iso ja tällaisella tavalla se vielä sekoitti ensimmäisen erän. Jälleen kerran nähtiin kuitenkin taisteleva Koitto ja peliin kokonaisuutena voi olla todella tyytyväinen.
Peli oli päivän viimeinen joten jo ennen peliä havaittiin, että voittokaan ei ihan riittäisi enää koko sarjan voittoon. Musa Black, joka voitettiin 4-3 ennen joulutaukoa, voitti molemmat päivän pelinsä ja sijoittuu meidän yläpuolelle. Lopullinen sijoitus riippuu FC Ulvilan kahdesta viimeisestä pelistä. Sijoitus on joko toinen tai kolmas. Musa oli näköjään lähtenyt sarjaan selkeästi ykkös- ja kakkosjoukkueilla, niin selkeä oli ero joukkueilla. 12 joukkueen sarjassa sijoittuminen kolmen parhaan joukkoon on kova juttu! Loppusaldona on 7 voittoa, 2 tasapeliä, 1 yhden maalin tappio ja 1 kahden maalin tappio. Kolme peleistä oli nollapelejä, enemmän kuin kenelläkään muulla joukkueella. Pelattiin siis uhrautuvaa maalivahti ja puolustuspeliä, kun vain 20 maalia pääsi meidän maaliin. Se on selkeästi vähiten koko sarjasta.
Joukkueessa pelasivat:
Aleksi Pelkonen, maalivahti, uusi syksyllä tullut pelaaja, joka lunasti oikeutetusti itselleen maalivahdin paikan. Sai myös yhden syöttöpisteen Wilhon tekemään maaliin.
Samuel Rantamäki; puolustaja, piti paikkansa todella hienosti. Raatava puolustaja, osoitti lopussa laitaan päästessään myös todellisen maalintekijän luonteensa.
Miro Rimpelä; puolustaja, hoiti tonttinsa mallillisesti. Todella hienot harhautukset toivat puolustajan tontiltakin muutamia maalipaikkoja jotka hyödynsi tehokkaasti. Kapteeni oli aina valmiina peliin. Voitti lähes aina kaksinkamppailut.
Santeri Nieminen; vasen laita, peliä ylös ja alas, kuten laidassa kuuluu. Muisti paikkansa ja ei hyökännyt liikaa. Onnistuneet katkot puolustuspäässä. Oli tehokkaana myös hyökkäyksessä.
Kasperi Kivimäki; vasen laita, pelasi perusvarmaa peliä laidalla. Hyvä kahden suunnan pelaaja, oli tehokkaana myös hyökkäyspäässä.
Julius Tuominen; vasen laita, pelasi vuotta nuorempana erinomaiset pelit. Olisi sopinut täydellisesti pelaavaan kokoonpanoon. Pelasi hyvin alaspäin ja samalla erittäin tehokkaasti hyökkäyspäähän. Sai tehopisteen jokaisessa pelaamassaan pelissä. Sopi lisäksi erinomaisesti joukkueeseen.
Joni Männistö; oikea laita, syöttöpistehai. Kun vaan syttyi peliin kunnolla, niin voitti liki aina vastustajan. Joukkueen pisin pelaaja, toivottiin puskumaalia.
Wilho Ruuhilahti; oikea laita / hyökkäys. Oli joukkueen paras maalintekijä. Vasenjalkaisena oli oikea paikka oikealla laidalla. Aina vaarallinen, voitti paljon kaksinkamppailuja. Vasemman jalan veto yllätti vastustajan monesti.
Akseli Jokinen; hyökkääjä. Oli joukkueen pienin pelaaja, mutta sitäkin sinnikkäämpi. Haastoi ja raastoi kärjessä. Vei tilan ja ajan pois vastustajan pelaajilta. Sai monta maalia sitkeydellään, varsinainen vastustajan maalivahdin murhe lukuisilla loppuunviedyillä tilanteillaan.
Jan Heino; hyökkääjä / oikea laita. Taitava joukkuepelaaja, pelaa suurella sydämellä joukkueelle. Pienestä koostaan huolimatta pystyy haastamaan ja nousemaan ohi vastustajasta.
Juho Somero; hyökkääjä. Oli vuotta nuorempana mukana vain kahdessa pelissä. Näistä 1+2 tehopisteet joten todella tehokas pelaaja hyökkäyspäässä. Sitkeä pelaaja, ei anna periksi sitten niin millään. Sopii joukkueeseen, vaikka vuotta nuorempi
Jan Mäkinen; hyökkääjä. Oli vuotta nuorempana mukana vain kahdessa pelissä. Oli todella nopea kärkimies. Jäi vähän liian yksin kärkipäähän, muuten olisi verkko varmasti soinut. Sopii joukkueeseen,vaikka on vuotta nuorempi.
Hieno oli kausi, kiitos kaikille! Valmennuksesta vastasi Pasi Hurme, Lassi Nieminen, Kari Ruuhilahti ja Mirka Rimpelä. Joukkueenjohtaja ja kasassa pitävänä Senja Inberg.
Kauden päätöksen runoili Mirka Rimpelä
![]() Akseli Jokinen taistelee pallosta Fc Rauman pelaajan kanssa kanssa. |
![]() Miro Rimpelä harhauttamassa Luven pelaajia |
D-12 taisteli neljä pistettä jännittävissä otteluissa.
D-12 jatkoi futsalsarjassaan mahtavilla esityksillä sunnuntaina 22.1.2012. Ennen pelin alkua huomasi poikien otteissa pientä jännityksen poikasta, kausi on tähän asti sujunut lähes tulkoon voitosta voittoon. Kotiin tuomisina on ollut kuusi voittoa, yksi tasapeli ja yksi tappio. Ensimmäisessä pelissä vastaan tuli Fc Rauma. Peli ei lähtenyt Koiton osalta kulkemaan, niinkuin tähän asti on lähes aina ollut. Syöttöpeliä ei saatu toimimaan ja aina kun pallo jalkaan saatiin yritettiin se äkkiä potkaista pois. Ensimmäisen erän lopulla Koiton puolustus ei saanut pelattua palloa pois omalta maalilta ja vastustaja pääsi tykittämään 0 - 1 tilanteen. Toisella puoliajalla Koiton pojista esiin nousi Wilho Ruuhilahti joka kärjessä teki kovasti töitä että peli saataisiin tasoihin. Tilanteita alkoi enemmän olla vastustajan päässä. Jan Heino ja Kasperi Kivimäki laidoilla jakelivat kärjessä pelanneille Akseli Jokiselle ja Wilho Ruuhilahdelle tarkkoja syöttöjä, mutta maalia ei vain onnistuttu tekemään. Peliä oli jäljellä kaksi minuuttia, kun valmennusjohto teki muutoksia kokoonpanoon, ja Samuel Rantamäki nostettiin puolustuksesta hyökkäykseen. Samuel Rantamäki antoi kovan sivurajapotkun, joka vastustajan puolustajasta kimposi maaliin ja peli oli tasan 1-1. Enempää maaleja ei tässä pelissä nähty ja pisteet jaettiin.
Toisessa pelissä vastaan asettui LuVe, joka on sarjassa toisena. Peli alkoi odotetusti tasaisesti ja molempien joukkueiden maalivahdit olivat suuressa roolissa. Puolustajat Samuel Rantamäki ja Miro Rimpelä saivat vastustajat pidettyä pois Aleksi Pelkosen vartioiman maalin läheltä. Koiton ensimmäisestä maalista vastasi Akseli Jokinen joka sai laidalla pelanneelta Kasperi Kivimäeltä nappisyötön, Akseli Jokinen ei erehtynyt vaan taidokkaasti potkaisi pallon vastustajan maaliin. Puoliajalle mentiin Koiton 1-0 johdossa. Toisella puoliajalla nähtiin todella tapahtumarikasta peliä, kun molemmilla joukkueilla oli monta mahdollisuutta tehdä lisämaaleja. Kauden hienoimmasta maalista vastasi Miro Rimpelä, joka omasta puolustus päästä riisti pallon Luven pelaajalta ja lähti hyökkäämään, ohitti Luven puolustajat taidokkaasti ja sai vielä vastustajan maalivahdinkin harhautettua. Koitto johti 2-0, mutta aikaa ei kulunut kauaa Miro Rimpelän taidokkaasta maalista, kun vastustaja pääsi yllättämään ja peli oli 2 - 1. Peli oli jännittävää katsottavaa, kun molemmat joukkueet pelasivat taidokasta peliä, kumpi tahansa voisi pelin voittaa. Laidoilla olleet Santeri Nieminen ja Joni Männistö tulivat puolustuksen avuksi ja pallo saatiin pidettyä pois omasta maalista. Koiton kolmannesta maalista vastasi toistamiseen onnistunut Akseli Jokinen, syötön maaliin antoi Joni Männistö. Summeri soi ja Koitto voitti pelin 3-1. D-junnuilla on jäljellä enää yksi ottelu ja sijoitus tulee olemaan neljän parhaan joukossa.
Koiton D-juniorit jatkoivat vahvasti futsalsarjassa
![]() Akseli Jokinen nro77 tuulettaa kauden ensimmäistä maaliaan mennessään vaihtoon. |
![]() Koiton maalilla pelannut Aleksi Pelkonen torjui vastustajan vedon. |
![]() Koiton pojat aloittivat futsal kauden loistavasti. |
![]() Viimehetken neuvot valmentajalta ennen pelin alkua. |
![]() Vaarallisia tilanteita vastustajan maalilla. |
Noormarkun Koiton D12-pojat aloittivat futsal kauden kahdella voitolla.









